Suomessa on noin 360 000 yritystä, mutta vain murto-osa niistä on sellaisia jättiläisiä joilla on vahva verkkojalanjälki. Apollon ja ZoomInfon kaltaiset tietokannat kokoavat dataa juuri siitä jalanjäljestä. Tämä on läpinäkyvä arvio siitä, kuinka suuri osa suomalaisista yrityksistä jää sen ulkopuolelle — ja miksi.
Suomen yrityskanta on noin 360 000 yritystä, kun mukaan ei lasketa alkutuotantoa (Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto). Näistä yli 90 % työllistää alle 10 henkeä ja merkittävä osa on yhden hengen toiminimiä. Vain noin 0,2 % on suuryrityksiä.
Tällä on suora seuraus B2B-datalle: suurin osa suomalaisista yrityksistä on pieniä, paikallisia ja suomenkielisiä — juuri sellaisia, joiden päättäjillä ei ole kattavaa LinkedIn-profiilia eikä englanninkielistä verkkosivua, joista globaalit tietokannat dataansa keräävät.
Suomessa yrityksen virallinen perustieto löytyy Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) ylläpitämästä kaupparekisteristä, ja PRH ja Verohallinto pyörittävät yhdessä yritys- ja yhteisötietojärjestelmää (YTJ). Jokaiselle yritykselle annetaan Y-tunnus — seitsemän numeroa ja tarkistusnumero — joka seuraa yritystä kaikessa viranomais- ja laskutusliikenteessä ja toimii siksi luotettavana avaimena tietojen yhdistämiseen. Perustiedot ovat julkisia ja saatavilla myös avoimena datana PRH:n rajapinnan kautta, joten suomalaiset yritykset ovat poikkeuksellisen hyvin dokumentoituja virallisessa lähteessä.
Silti juuri tämä kanta jää varastotietokannoilta pimentoon. Suurin osa rekisterin yrityksistä on pieniä, paikallisia ja suomenkielisiä: niillä on .fi-verkkosivu mutta harvoin englanninkielistä sisältöä tai kattavaa LinkedIn-profiilia, joista Apollo ja ZoomInfo keräävät dataansa. Niinpä helsinkiläinen tilitoimisto tai pohjalainen perheomisteinen konepaja näkyy täydellisesti kaupparekisterissä ja omalla verkkosivullaan, mutta jää vaillinaiseksi yhdysvaltalaisvetoisessa, englanninkieliseen jalanjälkeen nojaavassa tietokannassa.
Varastotyyppiset tietokannat eivät "tunne" yrityksiä. Ne kokoavat tietueita kolmesta lähteestä: käyttäjäverkostojen jakamat kontaktit, ostetut listat ja verkon raaputus (scraping). Jokainen näistä painottuu yrityksiin joilla on vahva, englanninkielinen, julkinen verkkojalanjälki — eli yhdysvaltalaiseen teknologia- ja SaaS-sektoriin.
Suomalainen 6 hengen LVI-yritys, paikallinen tilitoimisto tai perheomisteinen konepaja ei tyypillisesti päädy mihinkään näistä putkista. Se on kuitenkin täydellisesti dokumentoitu PRH:n kaupparekisterissä ja omalla verkkosivullaan. Data on olemassa — se ei vain ole tietokannassa.
Emme väitä tietävämme tarkkaa lukua siitä, montako suomalaista yritystä kullakin tietokannalla on (ne eivät julkaise maakohtaista kattavuuttaan). Esitämme sen sijaan läpinäkyvän arvion rakenteen perusteella:
| Segmentti | Osuus | Verkkojalanjälki-kattavuus |
|---|---|---|
| Suuret + keskisuuret (50+ hlö) | ~1–2 % | Hyvä — yleensä tietokannoissa |
| Pienet (10–49 hlö) | ~5–6 % | Vaihteleva — usein vajaa |
| Mikro (1–9 hlö) + toiminimet | ~92–93 % | Heikko — systemaattisesti aliedustettu |
Osuudet: Tilastokeskuksen yrityskokojakauma (pyöristetty). Kattavuusarvio: AtlasForgeX:n tulkinta tietokantojen keräysmallista.
on todennäköisesti aliedustettu tai kokonaan poissa verkkojalanjälkeen perustuvista B2B-tietokannoista — koska ne ovat pieniä, paikallisia ja suomenkielisiä. Tämä on arvio, ei mitattu luku: se perustuu siihen, että mikroyritykset (~93 % kannasta) ovat juuri se segmentti jonka keräysmalli ohittaa. Tarkka osuus riippuu tietokannasta ja toimialasta.
Yritysmäärä ja kokojakauma: Tilastokeskus, yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilasto (stat.fi) sekä PRH/YTJ yritystiedot (prh.fi, ytj.fi). Luvut pyöristetty; ne vaihtelevat hieman määritelmän ja vuoden mukaan.
Kattavuusarvio: AtlasForgeX:n analyysi varastotietokantojen (Apollo, ZoomInfo) julkisesti kuvatusta keräysmallista (käyttäjäverkostot, ostetut listat, scraping) suhteessa Suomen yrityskokojakaumaan. "250 000+" on rakenteeseen perustuva arvio, ei tietokannoista mitattu luku.
AtlasForgeX seuraa jatkuvasti yritysrekistereitä, yritysten verkkosivuja, rekrytointeja, uutisia, teknologiamuutoksia ja kymmeniä julkisia signaaleja — nostaakseen esiin yritykset joihin kannattaa ottaa yhteyttä juuri nyt. Ilmainen kokeilu, ei korttia.
Kokeile AtlasForgeX ilmaiseksi →